Alunperin mulla ei koskaan ollut yhtä parasta ystävää. Hengasin aina pienessä tyttöporukassa ja kun joskus hairahduin tykkäämään jostain tytöstä erityisesti, se ei sitten tykännytkään musta niin paljon, että oltais oltu parhaita ystäviä. Yläasteella sitten tutustuin uuteen tyttöön ja meistä tuli aikamoisen läheiset. Oltiin parhaita ystäviä jonkin aikaa, ehkä pari vuottakin. Sitten hän muutti pois toiseen kouluun ja taas meillä oli uudet läheisimmät ystävät. Ja läheisiä ystäviä oli useita, parhaita hekin tietysti.
Näistä ystävistä edelleen mukana kuvioissa on usea, ja olen heidän kanssaan ystäviä, en tosin aivan parhaita enää, sillä kerron salaisuuteni ja muut juttuni nykyiselle parhaalle ystävälleni, joka on myös kämppikseni, ja muut varmaan lähinnä puolisoilleen :D Nytkin minulla on kyllä parikin läheistä ystävää, mutta lähinnä yksi, jolle kerron surutkin. Ja jonka sanaan luotan ja jonka makuunkin luotan. Sellainen, joka saa lukea juttuni ja sanoa mielipiteensä ekana. Sellainen, jolta kysyn neuvoja vähän kaikessa ja joka sitten antaa vinkkejä, jopa kirjoittamiseen. Parhaaksi ystäväksi häntä voi varmaan sanoa siksikin, että teemme aika paljon kaikkea yhdessä ja häneen ärsyynnynkin eniten. :D Parhaita ystäviä olemme siksikin, etten osaisi kuvitella elämää ilman häntä.
The second best ystäväkin on olemassa, se, joka tietää melkein kaiken asioistani, ja joka kuulee myös suruja, joskaan ei aina ja kaikkea. Meitä myös yhdistää vähemmän asioita kuin parasta ystävääni ja minua, en voi siksikään jakaa kaikkea hänen kanssaan.
Ystäväni ovat lähes aina olleet minua nuorempia, kouluaikoinakin pari vuotta nuorempien kanssa oli kivempaa. Myöhemminkin nuoremmat ovat olleet läheisiä ystäviäni ja parhaan ystäväni ja minun ikäero onkin kymmenen vuotta. Ehkä olen sitten mieleltäni nuori tai lapsi tai teini tai jotain. Aikuisia juttuni eivät ainakaan ole :D
Tästä ei nyt tullut yhtään niin onnellisen kuuloinen kuin piti. Höh. En taida osata sellaista enää. Hattara päässäni on kadonnut jonnekin, tai ainakin vähentynyt huomattavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti