Hiukan töissä sitten kiehuu, vaikka muuten onkin ollut kivaa. Kaikenlaista tapahtuu ja joudun pian tilanteeseen, josta en yhtään pidä. Ja voi olla, että tilanne vain pahenee. En tiedä, miten selviän valehtelematta. Vaikeaa. Jos kerron totuuden, työkaverit alkaa vihata mua ja jos en, esimies voi kokee, että oon aiemmin valehdellut sille. Äää, en tahdo. Jotenkin työpaikan vaihtaminen ois aika hieno vaihtoehto. Mutta miten senkin tekisi, kun ei varmaan suosituksia sitten voisi saada tuolta. Hankalaa.
Näin aamuyöstä mahtavia unia, sen jälkeen kun Mustatukkainen oli lähtenyt jo töihin. Näin unia, että olin jossain, missä oli lapsilla jokin kisa, heidän piti suorittaa jotain tanssia tai akrobatiaa. Sitten mä olin joku toimitsija. Mä siivosin jollekin lapselle tilaa tai sen varjolla juoksin pakoon yhtä yläasteen aikaista ihastustani, joka kaappasi mut välillä syleilyynsä ja kehui mun isoa takapuolta. Aikamoista. Hiukan on sitten villi mielikuvitus. :D
Unissa mä myös tilaan Asokselta vihdoin vaatteita ja mun rahat riittää siihen. Unissa mä myös laihdun, enkä mässää koko ajan jotain. Unissa mä sanon mitä haluan ja teen mitä haluan. Unissa mä vaihdan työpaikkaa ja saan enemmän palkkaa kuin nyt. Unissa mun työmatka kestää korkeintaan vartin. Unissa mä matkustan lomallani jonnekin kivaan paikkaan ja otan aurinkoa hyvä kirja seuranani.
Todellisuudessa mä tilaan Asokselta vaatteita ehkä joskus ja maksan vielä kauempana tulevaisuudessa. Todellisuudessa mä syön kaikkee mitä haluun ja lihon vielä entisestäänki. Todellisuudessa mä en sano mitään, vaan kärsin hiljaa ja teen mitä muut haluaa ja mutisen ja loukkaan läheisiäni. Todellisuudessa mä kidun tuolla työpaikassa ihan liian kauan ja sit mulle tulee vielä isompia ongelmia kaiken kanssa. Todellisuudessa mun palkka putoo vuoden päästä. Todellisuudessa työmatka kestää pahimmillaan TUNNIN ja vartin. Todellisuudessa mä tylsistyn yksin kotona koko loman ja meen takas duunii levänneenä mut vittuuntuneena.
Nice reality. Let me sleep some more :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti